Valon vaikutuksista ihmisen vireyteen puhutaan paljon, ja valohoitoa onkin käytetty useissa kliinisissä ja ei-kliinisissä sovelluksissa. Ei ole kuitenkaan selvää, mitkä kehon mekanismit ovat vastuussa valon mahdollisista vireysvaikutuksista.
Väitöskirja pureutuu vireyden fysiologiaan ja esittää, miten sitä pitäisi valaistusalalla tutkia. Teoreettisen ja kokeellisen tarkastelun perusteella se suosittelee autonomisen hermoston toimintaa mittaavien menetelmien käyttämistä vaikutusten tutkimiseen, ja keskushermostoa tutkivia menetelmiä vaikutusten taustalla olevien syiden selvittämiseen.
Väitöskirjassa esitetään uusi malli kahdesta erillisestä polusta, joita pitkin valo voi kulkea aivojen aktivaatiojärjestelmään ja edistää vireyttä. Mallin mukaan on mahdollista, että valo vaikuttaa tunteisiin, ja muuttuva tunnetila saa aikaan vireyttävän vaikutuksen. Alustavien kokeiden mukaan mielialan ja vireyden korrelaatio riippuu valaistuksen parametreistä. Kausaalisuuden tutkimiseksi väitöskirja esittelee aivokuvantamista hyödyntävän testiprotokollan.
Malli tuo uutta tietoa vireystutkimukseen, koska sen mukaan ihmisen vireys riippuu paitsi sirkadiaanisesta rytmistä, myös limbisen järjestelmän toiminnasta. Vasta kun mekanismit vireysvaikutusten taustalla tunnetaan, voidaan määrittää, mitkä valon ominaisuudet ovat vireyden kannalta tärkeimpiä.
Väittelijä: Emilia Rautkylä, DI
Väitöksen ajankohta: pe 14.10.2011 klo 12
Paikka: Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, sali S4, Otakaari 5A, Espoo
Vastaväittäjä: professori Peter Boyce, Rensselaer Polytechnic Institute, Troy, USA
Valvoja: professori Liisa Halonen, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, Elektroniikan laitos
Väitöskirja verkossa: pdf, 3364 KB