Verkkokalvolla oleva Müllerin soluista muodostunut ohut kerros ohjaa ultraviolettivalon avulla välittömästi ihmisen mielialaa ja hyvinvointia.
Näkemisen lisäksi silmän tiedetään säätelevän myös ihmisen terveyttä ja vireystilaa. Vuonna 2002 silmästä löydettiin uusi valoherkkä gangliosolu (ipRGC – intrinsically photosensitive Retinal Ganglion Cell), jolla on suora yhteys ihmisen ”keskuskelloon”, joka sijaitsee suprakiasman yläpuolella olevassa tumakkeessa. Jo silloin ajateltiin, että valaistustekniikassa ja valaistussuunnittelussa alkaa uusi aika, jossa valon terveysvaikutukset otetaan valaistuksessa huomioon. Puhuttiin ihmiskeskeisestä valaistuksesta (HCL – Human Centric Lighting). Kansainvälinen valaistuskomissio CIE käyttää tästä omaa nimitystä Integrative Lighting, koska siinä otetaan huomioon sekä valon vaikutukset näkemiseen että terveyteen ja hyvinvointiin. Kehitys on kuitenkin ollut hidasta. Valoherkkien gangliosolujen herkkyysspektri saatiin standardoiduksi vasta vuonna 2018 [1]. Herkkyysspektrin maksimikohta on sinisellä aallonpituusalueella välillä 470-480 nm.
Uuden valoherkän gangliosolun löytämisestä saakka on tiedetty, kuinka gangliosolujen melanopsiini vaikuttaa melatoniiniin ja ohjaa ihmisen elimistöä vuorokauden aikana. Vaikutus näkyy hormonitoiminnassa erityisesti melatoniinin määrässä. Epäselvää kuitenkin on ollut, kuinka valon akuutit vaikutukset syntyvät. Tunnettuahan on, että valolla on myös nopeita vaikutuksia vireystilaan ja mielialaan. Esimerkiksi kirkas valo virkistää välittömästi ja jo hetken oleskelu ulkona kevätauringossa piristää nopeasti sekä mielialaa että elimistöä. Tutkijat ovat ajatelleet, että kyse on jotenkin kaikkein lyhimpien aallonpituusalueen tappisolujen ja gangliosolujen yhteisvaikutuksesta.
Nyt tutkijat ovat kuitenkin tietokonemallinnuksella osoittaneet, että silmässä verkkokalvolla oleva uusista aistinsoluista koostuva Müllerin kerros vaikuttaa oleellisesti ihmisen mielialaan ja vireystilaan ohjaamalla ultraviolettia valoa ihmisen sisäiseen kelloon. Ultravioletin valon positiiviset vaikutukset on tunnettu jo pitkään, mutta niiden tutkimus ja käyttö on jäänyt vähäiseksi johtuen lyhyen ultravioletin valon tunnetuista haittavaikutuksista. Sen sijaan pitkäaaltoista ultraviolettia valoa ihminen saa luonnosta suuret määrät auringon valosta, joten siihen ihminen on jo evoluution kautta sopeutunut.
Halutun aallonpituuden ultraviolettia valoa saadaan tuotetuksi UV-ledeillä. Nyt tehty löytö tuo varmaan uusia valaistustuotteita markkinoille. Sillä voidaan esimerkiksi oleellisesti parantaa vuorotyötä tekevien henkilöiden työskentelyolosuhteita, kun ultravioletti valo ei siirrä ihmisen unirytmiä. Täytyy myös muistaa, että ultraviolettivaloa ei voi nähdä. Tällöin esimerkiksi urheilun yksilölajeissa voidaan huomaamatta parantaa oman maan urheilijoiden suorituksia. Esimerkiksi UV-valojen sytyttäminen hyppyrimäkeen oman hyppääjän hypyn ajaksi voi tuoda useita lisämetrejä hyppyyn. Myös vaalitenteissä voi UV-valoa käyttää silloin, jos haluaa oman puolueen edustajien esiintyvän sanavalmiina ja nokkelina toimittajien tekemissä vaalitenteissä. Samoin esiintymistilanteissa esimerkiksi viisukarsinnoissa voi esiintyjäryhmä saada yllättävää potkua esitykseensä UV-valon vaikutuksesta. Sote-uudistusten myötä syntyneiden pitkien hoitojonojen odotetaan lyhenevän murto-osaan varustamalla terveyspalvelujen odotustilat uusilla UV-valaisimilla [3], jolloin potilaat paranevat itsekseen ilman hoitohenkilökunnan vastaanottoa.
Lisätietoa UV-valosta, Müllerin kerroksen aistinsoluista sekä markkinoilla olevista uusista UV-valaisimista löytyy oheisista linkeistä.
[1] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC-Influenced Responses to Light
[2] Nature Communications | 5:4319 | DOI: 10.1038/ncomms5319
[3] Lista uusista UV-valaisimista https://fi.wikipedia.org/wiki/Aprillip%C3%A4iv%C3%A4
