Valaistusvoimakkuuden määrittämiseen tarvitaan suure, joka ilmoittaa valona havaittavan sähkömagneettisen säteilyn määrän. Tällainen suure on valovirta Φ, jota käytetään pääasiallisesti valonlähteiden valontuoton ilmaisemiseen. Mitä suurempi valovirta on, sitä enemmän valonlähteestä saadaan valoa. Valovirtaa voidaan hyvällä syyllä kutsua lamppusuureeksi. Se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mihin suuntaan valo lähtee, vaan ainoastaan sen kokonaismäärään.
Artikkeli on julkaistu VALO 1/2017 -lehdessä.